torstai 4. huhtikuuta 2013

Ompeluharjoitusta

Taas on tullut taukoa, vaan kyllä tässä on jotain myös yritetty tehdä. Suunnitteilla on monta juttua ja materiaaliakin löytyy. Enää tarvitsisi vain tehdä ja sehän kyllä sopii. Ompelukurssilla on tullut enimmäkseen leikeltyä kankaita ja kaavoja, mutta sentään olen jo päässyt kokeilemaan ihan ompeluakin. Kurssilla on käytössä tavallisen ompelukoneen lisäksi peitetikkikone ja saumuri, niin nyt on todella kivaa tehdä. Lisäksi paikalla on opettaja, joka neuvoo ja antaa kommenttia työn aikana. Odotan jännityksellä, mitä saan aikaiseksi kevään aikana. Olisi kolme neitiä, joille voisi keksiä vaikka mitä.

Ensimmäinen työni on esikoiseni valitsemasta kankaasta hänelle legginsit. Pirteät housut, jotka saavat vielä seurakseen jonkinlaisen puseron. Aika näyttää sitten millaisen. En ole koskaan ommellut lapsilleni mitään, joten nyt on kyllä voittajan olo. Tästä se lähtee. Ehkä saan joskus omankin koneen, niin voisin tehdä jotain myös kotonakin.Näppärää se on tuo housujen teko, kun on kunnon koneet. Taidampa tehdä tällaisia vielä lisääkin.



Neuletöistä sen verran, että työn alla on ne kolmannet villasukat. Homma etenee hitaasti, mutta varmasti. Yritän tosissani tehdä ne valmiiksi, kun tiedän, että rakas kummityttöni niitä kovasti odottaa.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Raitasukat visukintun tapaan



No niin. Oli aika tarttua vanhoihin lankoihin ja käyttää ne pois. Nämä värit 6-vuotias tyttöni valitsi lankalaatikosta ja näistä tuli juuri ja juuri hänen kokoiset sukat. Hyvillä mielin saa olla taas, että langat kuluu 7-veljeksen laatikosta. Näihin sukkiin ei ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa. Neiti näytti värit ja toivoi vähä pidempiä varsia sukkiin. Heitin itselleni haasteen ja päätin kokeilla tehdä jalan myötäisen sileäneuleisen sukan. En ole tosiaan koskaan tehnyt sellaista, niin lunttasin ohjetta sukkalehdestä ja varsi on tehty ohjeen z mukaan. Kantapäässäkin halusin kokeilla jotain uutta ja niimpä tein näihin sukkiin ranskalaisen kantapään. Olipas muuten hauska kantapää ja helppo tehdä. Minusta näyttää, että tuon mallinen kantapää istuu itse asiassa paremmin neitin jalkaan kuin tavallisesti vahvistettu. Haluan kyllä kokeilla myös omissa sukissani.



Tämä oli jännä projekti, kun homman edetessä sai miettiä, että mihin nämä langan pätkät riittävätkään. Kävi jopa mielessä, että olikohan ihan viisasta tehdä pitkiä varsia, vaan niimpä sitä sai kuin saikin nämä tehtyä loppuun saakka värien aina yksi kerrallaan jäädessä pois. Valkoinen oli ainoa, jota jäi ihan pikkuisen. Pitkästä aikaa oli ihanaa myös itse päättää, että miten värejä käyttää. On tullut jumituttua valmiisiin ohjeisiin aika paljon. Edes usean langan päättäminen ei tuntunut tympeältä.
Neiti on kyllä tyytyväinen näihin ja en itsekään voi näitä moittia. Tiesin jo alussa, että näihin sisältyy haastetta varren kavennusten suhteen. Vielä jäin sitä miettimään, että olisiko tähän jotankin konstia saada raidat kulkeemaan tasaisemmin kierroksen vaihtuessa. Siinä on vähän opiskeltavaa minulle. Ehkä siihen joku vastaus löytyy. Toki sen voi tännekin minulle kirjoittaa. Otan ohjeita ja vinkkejä innolla vastaan.

 
Loppuun vielä mainitsen, että muokkailen blogin ulkoasua tässä hissunkissun. Asia ollut mielessä jo jonkin aikaa ja katsotaan, mitä tästä tulee. Jospa tämä kevät sen meille kertoisi. Auringonpaisteisia päiviä meille kaikille!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Tämän vuoden ekat sukat


Ensimmäinen sukkapari valmistui eilen ja tässä tulos. 4-vuotias neitini on itse valinnut langat ja määräsi vielä, että sukissa pitää olla pinkki varsi, kantapää ja kärki. Tämä on ihan kätevä seikka, sillä kahdella siskolla on tästä langasta sukat ja nyt nämä kolmannet erottuu hyvin joukosta, kun ne on tehty vähän eri tavalla. Valitsin tähän ohjeeksi novitan sukkalehden kohoneulesukat mallin ö. Olen monta kertaa lukenut sen ohjeen läpi ja sitä on tehnyt mieli kokeilla, mutta lehdessä sukat ovat aika tylsän näköiset minun silmään. Kuitenkin houkutti nähdä, tekisikö kirjava lanka niille jotain vivahdetta ja täytyy sanoa, että tämän papukaijan kanssa se näyttää aika hyvältä. Kuvio ihanasti pehmentää langan luomia raitoja. Lisäksi varresta tuli joustava, niin se on helppo pienenkin pukea jalkaan. Yksivärisenä näitä en tekisi, koska tuo kohoneule ei ainakaan minn käsissäni näyttänyt kovin selkeältä, taitavampi neuloja saattaisi onnistua paremmin. Ohjetta oli kiva kokeilla, mutten silti voi väittää ihastuneeni siihen. Aika näyttää, käytänkö sitä vielä tulevaisuudessa. Papukaijaa jäi vielä. Saiskohan siitä äiskällekin jotain hauskaa? Jään sitä suunnittelemaan samalla, kun jatkan sukkien tekoa. Kaksi prinsessaa vielä jäljellä. :)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Polkasta pitsiä


Tässä onkin nyt uusin työni. Olen monta kertaa pysähtynyt haaveilemaan tästä kaulurista, jonka ohje on Novitan talvi 2012 -lehdessä. Toinen, mitä olen miettinyt, että haluaisin kokeilla joskus moniväristä lankaa vähän isommassa työssä. Nämä kaksi ajatusta yhdistäen lähdin kokeilemaan, mitä tästä tulisi ja lopputulos on mielestäni pirteä. Jospa tällaista ei heti tulisi vastaan. Käytin tähän koko 7-veljeksen kerän niistä joululahjalangoistani. On muuten ihana tunne, kun tuli kerrankin käytettyä joku lanka aivan alusta loppuun eikä kyseessä ole edes jämälankatyö. :) Jee! Tätä on nyt lasten kanssa vuorotellen mallailtu ja eiköhän tämä käy vuorotellen sekä äidin että tyttärien kaulassa. Harmi vain, että valokuvauksen aikaan minulla ei ollut apuria, niin tuli otettua tämmöinen kuva. Kauluri on huomattavasti elävämmän näköinen oikean ihmisen kaulassa. Ei kyllä harmita pätkääkään, että päätin tätä kokeilla. Omaksi yllätykseksi tämä vielä valmistuikin nopeammin kuin kuvittelin. Kun keskittyy kuvion tekemiseen, niin pituutta kertyy ihan huomaamatta. Kappaleen mitoiksi tuli 23 cm x 127 cm. Ohjeesta poiketen käytössäni oli 5 mm puikot (koska minulla ei vielä ole paksumpia), vaan ei tästä minun mielestä tullut liian pientä pitsiä. Ihana kauluri ja toivottavasti tämä palvelee meitä pitkään! Uskon niin.

Taisi käydä niin, että jäin koukkuun näihin kaulureihin. Monta kivaa ohjetta on löytynyt ja niitä on ehdottomasti kokeiltava. Yhteen odottelee jo langatkin laatikossa. Ennen sitä kuitenkin minun täytyy lunastaa lupaukseni ja tehdä villasukat kolmelle ihanalle tytölle. Kaksi isompaa tytärtäni valitsivat jo langat laatikosta ja niissä odottaakin mukavat puuhat. Lisäksi sain kirjeen 10-vuotiaalta kummitytöltäni, joka pyysi minulta villasukkia. Eihän sellaiseen pyyntöön vastata kieltävästi! Luvassa siis villasukkia vielä tälle keväälle. Nautitaan keväisestä auringosta! Tikuzin

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Talvikauluri




Se pinkki palmikkokauluri oli niin kiva, että halusin tehdä vielä toisen. Ehkä joskus kolmannenkin. Ensin oli tarkoitus tehdä valkoinen, mutta eipäs mulla ollutkaan enää valkoista 7-veikkaa. Tällä kertaa punainen kerä kutsui minua ja se onkin loistava valinta neidin toppapukuun. Tämäkin työ meinasi epäonnistua, kun loppuvaiheessa tajusin, että kuvio on puoliksi tehty toisella tapaa ja puoliksi toisella. Ja tarkkaan kun katsoo, niin meneehän se ihan miten sattuu. Mikä siinä on, kun tänä talvena nämä jutut tökkii? Mietin asiaa hetken ja ajattelin, että eiköhän tuo asiansa aja ja mikäli joku multa asiaa kasvotusten kysyy, niin se on sitten niin tarkoituksella. ;) Nätti kauluri ja ehdottomasti tarpeellinen tytölle, niin saa kaulansa suojattua. Tuo haalarin vetoketju kun ei tahdo aina nousta aivan ylös saakka. Olisiko sitte lapasten vuoro?

Housujen "tuunausta"

Kaikkihan lähti siitä, kun meidän neiti istui uudet gollegehousut jalassaan kiikkuun, josta törrötti naula. Tottakai ne oli silloin uusimmat housut eivätkä mitenkään halvatkaan. Harmistunut äiti nakkasi ne kaappiin, koska ei raaskinut niitä hävittää. Tarkoitus oli kysyä, jos ne joku osaisi jotenkin korjata. Sitten tuli tämä kevättalvi, kun ne housut taas tupsahtivat käsiini ja katsoin niitä haikeudella. Nakkasin ne tällä kertaa mukaan kassiini ja lähdimme aamulla lasten kanssa ompelukerhoon kysymään vinkkejä muilta. Ensimmäisenä eräs nainen näytti minulle Ottobren lehteä. Siinä oli kuva paidasta, johon oli tehty reikiä ja alle liimattu eri värisiä kankaan palasia. Idea oli niin hauska, että päätin tehdä siitä oman version. Tilkkulaatikosta löytyi kivasti keltaista kangasta, joka oli tarpeeksi pirteää tähän tarkoitukseen.


Tuumasta toimeen ja saksilla pari reikää lisää. Tällä hetkellä housuissa on kolme keltaista aukkoa. Mietin kyllä vielä, laittaisinko niitä lisää, mutta katsotaan nyt. Näistä tulee ihanat housut kesään ja miksei jo nyt talveenkin. Tälle pitää kyllä saada joku saman tyyppinen yläosa vielä kaveriksi. Alle vielä liitän pari kuvaa, miltä housut näyttävät tällä hetkellä.

Tältä housut näyttävät edestä...

...ja tältä takaa.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Vuoden ensimmäinen valmistunut työ



Kauan siinä menikin. Tämä vuosi ei oikeen suju käsitöiden suhteen. Kokeilin useaan otteeseen kirjoneulesukkien tekoa, vaan kuvio ei mitenkään toiminut, niin luovutin sen projektin ja päätin aloittaa jotain ihan tavallista. Suurin syy oli se, etten jaksanut enää kokeilla, tarviiko työtä purkaa jälleen. Tämmöiset peruslapaset ovat olleet pitään työlistalla ja sanonkin näitä välilapasiksi, sillä nämä tulevat olemaan sellainen lisälämmike kinttaiden, kämmekkäiden ja toisten lapasten kaverina. Lankana tässä on nalle ja mallia katsoin Novitan ohjeesta. Nämä ovat kuitenkin oma versio niistä, mutta sen verran uutta minäkin kokeilin, että tein ensimmäistä kertaa nirkkoreunuksen. Ja oli ihana jälleen oppia jotain uutta ( ja jopa onnistua pitkästä aikaa) ja uskon, että näitä reunoja teen jatkossakin käsineisiin.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Lahjoja pukilta

Menin tässä sanomaan syksyn aikana, että olisi ihanaa saada lahjaksi lankoja. Harkitsin jopa, että paketoin itse itselleni, vaan en sitten viitsinyt, kun päätin neuloa noita edellisiä ensin pois. En kyllä osannut aavistaa, että ylllättyisin näin. Yksi aamu oli terassilla yksi joulupaketti, jossa luki minun nimi. Tiesin kyllä heti, kuka sen oli jättänyt ja vein sen sitten odottamaan aattoa. Kolme kerää 7-veikkaa. Mä olin aika yllättyny ja olihan se ihana lahja! Eiköhän näistä jotain kivaa keksitä. Raitalangalle en ole vielä päättäny, mitä tekisin, mutta noille kahdelle on jo suunnitelmat valmiina. Ideoita Raita-langalle saa kyllä kirjoittaa tänne. Katsotaan, jos vaikka joku niistä iskisi kipinää. :)



Toinen ihana joululahja oli omalta mummultani. Olen joskus mummunkin kuullen puhunut, että haluaisin oppia virkkaamaan ja hän päätti antaa minulle tämän kirjan, jossa on vinkkejä virkkaukseen. Kirjasta löytyi pirteitä ideoita ja myös vanha tuttu isoäidinneliö, jota taidan itse asiassa kokeilla kevään aikana. Ainakin kouluaikana niistä tykkäsin, niin miksi en sitten nyt.. ;) Ihania lahjoja. Nämä varmaan näkyvät kevään aikana enemmän tai vähemmän töissäni. 

Pieni kortti pienelle tytölle

Käytiin joulukuussa kummitytön syntymäpäivillä ja tein pienen kortin hänelle. Tämäkin juttu on näköjään jäänyt lisäämättä blogiin, vaan onhan tuosta onneksi kuvat otettu (toisin kuin joulukorteistamme), niin lisäillään sitten näin jälkikäteen.


Jälleen olen tyylilleni uskollisena pysynyt hyvin yksinkertaisessa mallissa. Pieni vaan on kaunista. :) Kortin loru kuuluu: 
"Kummityttö 1 vee
 äidin sylissä hymyilee.
Iloisesti taputtaa 
kun lahjakäärön saa. 
Onnea sulle, onnea vaan 
tänään yhdessä toivotetaan!"