maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuoden viimeinen merkintä

Vuosi 2012 alkaa jäädä taakse päin ja täytyy sanoa, että olen onnistunut palauttamaan mieleeni paljon ja oppinut sitäkin enemmän. Setäni on kyllä aivan oikeassa sanoessaan: "Koskaan et saa sanoa, ettet osaa, jos et oo ees yrittäny!". On ollut ihanaa huomata, ettei asiat loppujen lopuksi niin vaikeita olekaan ja pulmallisiin tilanteisiinkin löytyy ratkaisu. Netin välityksellä löytyy aina joku, jolla on ollut vastaava tilanne. Ihana juttu! Se innostaa jatkamaan.

Minun viimeisimmäksi töiksi tälle vuotta tulivat lapaset. Hoksasin tuossa Joulun aikaan, etten ole tehnyt lainkaan lapasia pienimmälle tytölle ja niin otinkin käsiini ensimmäiset langat laatikosta ja näin, että siinähän ne on. Lankana on luonnonvalkea Nalle ja Nallen kukkaketo, jonka nimi taitaa olla Kirsikkapuu, jos en ihan huti muista. Kukkaketo on tullut minulle langanvaihdosta ja sitä on niin sopivan vähän, että sen voi hyödyntää johonkin pieneen. Nämä ovat ihan tavalliset lapaset, mutta minulle silti tärkeät, sillä ne ovat ensimmäinen pari kuopukselleni. Ihana antaa hänellekin jotain ihan omaa eikä aina siskojen jäljiltä.

Viimeisin työni on vanhimmat tyttäreni toive. Hän on jo 6-vuotiaana niin määrätietoinen, että kertoo ERITTÄIN  tarkkaan, mitä haluaa. Värit ja malli ilmoitettiin tarkkaan ja äitihän teki kuten prinsessa pyysi. Itse olisin tehnyt värit toisin päin, vaan täytyy sanoa, että nämähän ovat IHANAT! Lankana on Woolia edelleen niistä, mitä on jäänyt aiemmista töistä. Siinäpä neki näyttää hissunkissun kuluvan. Kahdet Ailit on siis nyt tehty ja eiköhän meidän kahden muunkin neidin kuulu omat Ailit saada. Saa nähdä, tuoko vuosi 2013 sen tullessaan.

Tempaus jää nyt tämän blogini mukaan kesken. Todellisuudessa olen tehnyt juuri 12 paria, vaan kun yksi pari jäi kuvaamatta, niin raportointini ei ole täydellistä. Ehkä mun pitää vähentää yksi pari ensi vuoden lapasista, että kelpuutan itseni seuraavaan koitokseen. ;)

 
Toivotan kaikille hauskaa vuoden vaihdetta ja ihanien kokemuksien täyttämää vuotta 2013! Menen itsekin nyt katsomaan raketteja ja suunnittelemaan seuraavaa työtäni. Olisiko jo sukkien vuoro? Tai kokeilisinko tehdä huivin? Kun tietäisi itsekin. :) Näpertäjä kiittää lukijoita kiinnostuksesta. Toivottavasti minulla on teille paljon annettavaa myös ensi vuonna!

perjantai 28. joulukuuta 2012

Kirjoneuletreeniä


Sormia syyhyäisi jo kovasti kokeilemaan vähän haastavampia kuvioita lapasiin kirjoneuloen. Montaa kuviota mielessä puntaroin ja katsotaan, mihin niistä sitten päätän ryhtyä. Tätä varten kuitenkin haluan vielä harjoitella kahden langan taktiikkaa ja etsin esiin ohjeen, jossa sitä saa treenata. Kyseessä perinteinen isännän kuosi, mutta vaihtelun vuoksi tein sen "duudsonien" väreissä. Näihin löytyy ohje Novitan kautta, jos haluaa kokeilla, vaikka varmasti tämä kuvio on niin perinteinen, että ohjeen voi saada muualtakin.
Kokeilin, onnistuisiko langan kuljetus, jos langan pyöräyttää kolmen silmukan välein ja se näkyi toimivan. En tiedä, miten kokeneemmat neulojat se yleensä tekevät, mutta hyvin se onnistui eikä siitä onneksi tullut niin kireä kuin pelkäsin. Aivan loistavaa, että päätin nämä tehdä, sillä nyt sain vähä itsevarmuutta askelta edemmäs. Kirjoneuleissa on sitä jotain, mikä jotenkin houkuttaa. Nämä lapaset lähtevät eräälle ihanalle pojalle, joka ei missään nimessä ole duudsoni, vaikka vauhti joskus yltyisikin. Hän taitaa olla pikemminkin Vaahteramäen Eemeli: ei mitenkään ilkeä, vaan niin kovin utelias. ;) Nämä ovatkin sitten julkaisujärjestyksessä tämän vuoden 9. pari. :) Voi että mua jännittää, miten mun käy tuon tempauksen suhteen!

Innostunut Aileista

Pitkästä aikaa saan itseni tähän koneelle ja kertomaan muillekin jotain aikaansaannoksistani. Joulukuu on minun osalta mennyt niin lujaa, etten oikeasti ole tahtonut perässä pysyä ja aika moni omista suunnitelmistani ei onnistunut. Ihan kuin elämässä olisi sellainen ajanjakso, jonka aikana mikään ei mene suunnitelmien mukaan. Mutta ei se mitään. Hymyssä suin tästä selvittiin ja eteenpäin kahlataan, kuin muori lumihangessa.

Tähän merkintään laitan eilen valmiiksi saamani lapaset, jotka tein tyttärelleni. Olen joskus törmännyt Aili-lapasten ohjeeseen ja päätin jo silloin, että joskus kokeilen ohjetta, kun näyttivät niin näteiltä. Omakin mummuni oli nimeltään Aili ja nyt kun Joulun lähestyessä taas pieni ikävä sinne taivaassa olevaan syttyi, niin päätin tehdä nämä. Monta ihanaa muistoa ja hymyjä mielessä pyöri näitä tehdessä ja kieltämättä täytyy sanoa, että nyt näiden valmistuttua on ihan selvää, että ikävä on käsitelty.

Ohje on toisesta blogista, johon laitan alle linkin. Lankana käytin Woolia, jota jäi aikasemmista projekteista. Käytin kolmoskoon puikkoja ja silmukkamäärä oli sama kuin ohjeessa, vaikka käsine tulikin 4-vuotiaalle. Aivan sopivat kuitenkin ja tyttö oli iloinen, kun sai uudenlaiset lapaset. Näissä on hänen mielestään joulukuusi. <3 Äitikin innostui näistä niin paljon, että näitä tulee takuulla vielä lisää! Viimeistään taas, kun tulee mummua ikävä.


Ohje näihin löytyy täältä.

Parit lapaset on tässä välillä valmistunut, mutta pahasti näyttää siltä, että minä kuulun nyt niihin epäonnistujiin tässä lapastempauksessa. Päätin kuitenkin, että lukuun 12 päästään ja lapasten teko ei lopu ennen kuin olen ne valmiiksi saanut. Koitan saada kuvia lopuista lapasista vielä tämän vuoden puolella. Toivottavasti saitte kaikki nauttia ihanasta Joulusta! Minä laitan puikot suihkimaan! :)   -Tikuzin-